Kiitos teille ihanat lukijat - kommenteista, tuesta ja omista upeista blogeistanne. Olin jo synkistellyt bloginkin suhteen, ettei tällaista itsesäälin potemista kukaan tule toista kertaa katsomaan. Ja nyt mulla on 8 ihanaa lukijaa ja muutama satunnainen kävijäkin! Te annatte mulle uskoa ja toivoa elämään. Olette kaukana (kai), mutta kuitenkin kuljette mukana näiden blogikirjoitusten välityksellä. Jokaisella on omat murheensa, mutta silti tai ehkä juuri siitä syystä tarinoistanne huokuu iloa ja lämpöä. Elämä on juuri sellaista mistä blogimme kertovat, kaikkea sitä ja vielä enemmän. On hetkiä jolloin oma elämä tuntuu surkealta ja vähäpätöiseltä, mutta sen kertominen avoimesti voi auttaa jotakuta kanssakulkijaa vieläkin pimeämpinä aikoina, näin ainakin minun kohdallani. Kiitos siis teille kaikille, siitä että kerrotte omaa tarinaanne ja osallistutte minun tarinaani.
Tässä jotain positiivista mun elämästä. Kuva siltä ajalta kun pystyin vain vähäisessä määrin hillitsemään pakonomaista nyppimistä ja kuva nyt, tänään kun olen voiton puolella tässä asiassa. Kuka tietää missä asiassa voitan huomenna :)
 |
Huvin vuoksi käytin vähän värikynää, kun olen aina haaveillut vihreistä silmistä
|
Paremmalta näyttää, peukut sille. Mutta minullapa onkin vihreät silmät ihan luonnostaan, lällälää !
VastaaPoistaOnko tukkakin punainen? Sitten kyllä muutun kokonaan vihreäksi kateudesta. Mutta mikä on tuo valtava verisuoni oikeassa silmässä. Ensimmäisiä näkyviä merkkejä siitä, että kohta räjähtää koko pää?
VastaaPoistaEi ole tukkaa päässä ollenkaan, ja jos joskus tulee, niin aika tummaa on. Eli minä en ole punainen eikä sinun tarvitse muuttua vihreäksi :)
VastaaPoistaMusta sää et kuullosta ollenkaan itsesääliseltä, vaan vahvalta naiselta. Kyllä tuolta takaa paistaa koko ajan selviytyjä. Se olisi vaan asioiden kieltämistä jos ei tuore ero vaikuttaisi ulosantiin millään lailla :) Olet kyllä tuuheentunut monen karvan verran ja jokainen on varmasti voitto :) Punainen tukka, juu, niitä ihmisiä minäkin kadehdin.
VastaaPoistaHelou! Olipa kiva, että sä löysit mut, koska mä en ollut vielä löytänyt sua! Luinkin moooooonta tarinaasi täältä peräjälkeen ja tahdon jäädä lukijaksi ehdottomasti! Jollakin tapaa vaikutat heti samanlaiselta "sekopäältä" kuin minä :)
VastaaPoistaJa arvaa mitä? Eilisen (ja monen päivän) synkistelyn jälkeen mä löysin heti aamusta yhden pikkuisen Auringon! Rouva on hyvä ja katsoo peiliin, siellä se on....