tiistai 5. marraskuuta 2013

Hyvä päivä

Tänään on ollut hyvä päivä. Käytiin Mll:n vauvakahvilassa tapaamassa muita äitejä ja lapsia. Meille metsäläisille tiistain kahvilasessio on viikon kohokohta, kun se ennen oli kirjastoauto maanantaisin. On satanut kaatamalla, mutta koirakin kävi itsekseen metsä- ja peltolenkin eikä edes rapaantunut reissullaan. Tuli myös itse takaisin sisälle juuri kun sain Kirpun päiväunille. Oi autuutta! Mun iltarukoukset on selvästi kuultu :) Pyysin mukavan päivän lisäksi rukouksissani myös rahaa PALJON rahaa, mutta se on varmaan vielä matkalla.

A etsiskelee asuntoa ja minä yritän olla puuttumatta asiaan liiaksi. Mulla kun on taipumusta ottaa asiat hoitooni ja toteuttaa asiat valoakin nopeammin muilta kyselemättä. A ei ole koskaan asunut yksin ja nyt on hyvä aika opetella kaikki siihen liittyvä. Eilen oli rauhallinen ilta. A oli myöhään töissä ja meni Kirpun kanssa suoraan iltaunille tultuaan. Sain puuhastella omiani aivan rauhassa ja olla isompien lasten kanssa. Pelattiin Cluedoa tiedättekö sitä murhamysteeripeliä Hercule Poirotin henkeen. Rakastan englantilaisia murhasarjoja, vaikka kammoan väkivaltaa muuten. Jostain syystä Miss Marple, Hercule Poirot, Midsomerin murhat ja Ryhmä Pullman vetoaa muhun. Niissä jotenkin murhataan kauniimmin ;) ja hahmot noissa sarjoissa on tutunoloisia ja turvallisia.

Laskeskelin tulojani ja menojani eilettäin taloudellisen romahduksen ja velkavankeuden kummitellessa takaraivossa. Onneksi laskin, koska ei pelota enää niin paljon. Luulisin pärjääväni kunhan vain lopetan shoppailun. Suunnittelen sinnitteleväni hoitorahalla, lapsilisillä ja elatustuella elokuuhun saakka ja sitten menen takaisin töihin. Aikataulu helpottaa, kun tietää että köyhyys ei ole loputon suo.

2 kommenttia:

  1. Kun kuopus oli pieni, kävin joka viikko MLL:n perhekahvilassa. Vaikka tunsin toisinaan olevani "outo lintu" siellä, olivat ne käynnit silti kovin arvokkaita.

    Mäkin olen koittanut eri konsteilla rukoilla meille rahaa mutta nekin on matkalla. Ehkä ne tulee perille samaan aikaan?!?

    VastaaPoista
  2. Minäkin tunnen olevani vähän ulkopuolinen ja erilainen, mutta poikkeus tähän arkirutiiniin tekee hyvää. Kiva myös katsella omaa lasta muiden seurassa. Ymmärtää hänenkin luonteestaan uusia puolia.

    VastaaPoista