Trikotillomania

Iltayö ei ole ikinä mulle hyvää aikaa. Väsyneenä alan aina epäröidä, murehtia, vatvoa ja syyttää itseäni KAIKESTA. On mun vuoroni nukkua sohvalla. Onneksi älysin viime jouluksi ostaa noinkin mukavan ja ison soffan. Missä mä nyt muuten nukkuisin? Sohvavuoro on ihan ok. Kirppunen on taas flunssassa ja olen heräillyt ihan riittämiin viimeiset pari viikkoa joka yö. Ja A on kotona "viimeistä yötään". Symbolisessa mielessä. Tuleehan se Kirppua katsomaan viikonloppuisin. A niistäköön Kirpun nenää vielä tänä yönä. Huomisesta alkaa mun loppumattomalta tuntuva lastenhoitosavotta.

Eihän se sitä ole, mutta haluan olla nyt draamallinen ja heittäytyä käsi otsalla sohvalleni nyyhkimään kohtaloani. Jonka taisin itse järjestää (syyttelyä..).

Löysin, kun etsin, nurkkakaapin perukoilta kaksikin puolillaan olevaa konjakkipulloa. Tai toinen oli rommia, mutta sen korkki oli onneksi jotenki jämähtäny kiinni. Juon siis konjakkia. Ja teetä päälle.

Eilen luin Liioliin blogissaan kuvailemista ticseistä, pakko-oireista ja havahduin pitkästä aikaa pohtimaan omiani. Olen jo vuosia kärsinyt trikotillomaniasta. Nypin pakko-oireisesti kulmakarvojani. Nypin myös kynsinauhojani ja monesti sormet ovat verillä. Stressi tietenkin pahentaa, niinkuin kaikkea ja kaikilla, mutta poissa se ei ole koskaan. En muista milloin nyppiminen alkoi. Ehkä joskus esikoisen syntymän aikoihin. Väsymys, masennus, valtava vastuu lapsista. Nyppiminen rauhoittaa. Psykologini ehdotti, että käyttäisin hansikkaita sisälläkin... Sehän oliskin kätevää ja miellyttävää pienen lapsen kanssa. Itse en usko minkään pakkokeinon toimivan. Käsieni päällä en voi istua päivät pääksytysten ja pinsettien hävittäminen aiheuttaa vain lisää ahdistusta ja sormilla nyppimistä. Teippaisinko kulmakarvani piiloon? Sitä voisi kokeilla niinä päivinä, kun ketään ei varmasti ole tulossa käymään.

Eilen etsiessäni tietoa lääkkeettömistä hoitomenetelmistä vaivaani löysin tämän sivun. Kokonainen laitos keskittynyt trikotillomanian hoitoon ja vertaistukeen. "Koska nyppimiseen ei ole parannuskeinoa, voit itse parantaa sen." Vallankumouksellista. En ihan tajunnut kaikkea lukemaani, mutta jotain jäi itämään. Jotain mikä liittyy itsensä hyväksymiseen ja tuomitsemiseen. Mitä tunnetta tai ajatusta helpotan nyppimisellä? Löysin myös tämän sivuston. Blogi siitä miten gluteeniton ruokavalio mahdollisesti helpottaisi trin oireita..? Hittolainen. Voisiko ruokavalio olla ratkaisu tähänkin? Onkohan konjakissa gluteenia?