tiistai 25. maaliskuuta 2014

Rummutusta



Pääsin viikko sitten osallistumaan yksityiseen ihan vain minulle järjestettyyn rummutusmatkaan. Kyse oli shamanismista, mutta koska minulla ei juurikaan ollut aiheesta muuta tietoa kuin nopea nettiselaussivistys, suhtauduin siihen etukäteen lähinnä rentotushetkenä.
Rummuttaja tarjosi tätä tilaisuutta jo syksyllä, mutta oloni oli silloin niin ankea ja synkkä, että katsoin parhaimmaksi lykätä sessiota. Rummutusmatka ja shamanismi kuulosti silloin pelottavalta. Pelkäsin kai, että mun mieli hajoaa lopullisesti, romahdan tai jään jonnekin "matkalle" pysyvästi. Nyt olen ymmärtänyt, että näitä tuntemuksia ja ajatuksia on syytäkin kuunnella. Intuitio tietää parhaiten mikä milloinkin auttaa ja mikä ei. Nyt aika oli sitten oikea - olo valoisa ja toivorikas.
Rummutus tapahtui ystäväni kodassa. Teimme tulet ja rauhoituimme hetken jutustelemalla niitä näitä. Mörkö-koira oli mukana ja aika nopeasti sekin rauhoittui mun viereen makaamaan. Kun rummutus alkoi mietin etten ollut koskaan kuullut niin vaikuttavaa ääntä. Rummutus tuntui koko kehossa ja rentouduin välittömästi. Myös mielikuvamatka alkoi saman tien. En kerro tarkemmin mitä matkalla tapahtui, mutta siellä hyvästelin ja siunasin kohtuuni kuolleen ensimmäisen lapseni. Koskaan aikaisemmin keskenmenon jälkeen en ollut tietoisesti ajatellut tai surrut tuota lasta. Oli siis jo korkea aika. Matkalta palattuani tunsin, että jotain hyvin merkittävää oli tapahtunut ja myös muuttunut - minussa. Tunsin viimein rauhaa ja sellaista vahvuutta joka kumpusi jostain syvältä sisältä.

Todennäköisesti jatkan tällaisia matkoja, koska kaipuu takaisin jäi. Olo on ollut myös paljon levollisempi rummutuksen jäljiltä. Palasin eilen siskoni luota jonne matkustimme Murusen kanssa melkoisen monta tuntia junalla. Aikaisemmin olisin ollut hermoraunio tuollaisen matkan jälkeen, mutta nyt olin rauhallinen ja tyyni. Siitäkin huolimatta, että Murunen juoksi ja kiipeili väsymyksestään huolimatta ja tutustui myös estoitta muiden matkustajien laukkujen sisältöihin... Takaisinpäin matkustaessa tyyneyteni jo rakoili joten rummun vaikutus ei taida ikävä kyllä olla pysyvä.

4 kommenttia:

  1. "Kuulostaa hienolta" kuulostaa ihan liian laimealta. Mitään muutakaan järkevänoloista en saa näpytettyä. Mutta sanat Uskon ja Kiinnostaa ovat ne, jotka eniten kertovat. Wau!

    VastaaPoista
  2. Edellinen kirjotti just sen mitä määki meinasin! Vau, määki haluan rummutusta!

    VastaaPoista
  3. Onko sulla, Kuningatar, kaikki hyvin?

    Toivottavasti!

    Halaus <3

    VastaaPoista
  4. Mitä kuuluu? Onko kaikki reilassa? Odotellaan kuulumisia ♥

    VastaaPoista